Navigation path

12/03/2013

Euroopan kansalaisten teemavuosi polkaistiin käyntiin Suomessa -

Euroopan kansalaisten teemavuosi polkaistiin käyntiin Suomessa 26.2. Helsingissä järjestetyllä EU:n kansalaisuus 20 vuotta –avaustilaisuudella. Teemavuoden tavoitteiden mukaisesti tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja EU:n kansalaisuuden merkityksestä ja pohdittiin paneelikeskustelussa sitä, kuinka kansalaisten aktiivista osallistumista EU-tason poliittiseen vaikuttamiseen voitaisiin lisätä.

Tilaisuuden avasi Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri. Hän kävi ensin puheessaan lyhyesti läpi EU-politiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja kertoi sen jälkeen Eurooppalaisen Suomen tavoitteista teemavuodelle. Hän painotti kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia erityisesti tämän teemavuoden toimien kannalta ja mainitsi myös eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen teemavuodeksi perustetusta EYCA-yhteistyöverkostosta.

Kumpula-Natrin avaussanojen jälkeen kuultiin kaksi tarinaa Euroopan kansalaisuudesta Eurooppalainen pääkaupunkiseutu ry:n puheenjohtaja Aleksis Pekkalinin ja abiturientti Paula Tuupan kertomana. Heidän kertomuksissaan painottui EU:n kansalaisuuden mukanaan tuoman vapaan liikkuvuuden merkitys, jonka konkreettinen hyöty näkyy muun muassa matkustettaessa tai haettaessa opiskelu- ja työpaikkaa ulkomailta. Nämä kertomukset toimivat hyvänä johdatuksena varsinaisiin seminaaripuheenvuoroihin, jotka esittivät Eurooppaministeri Alexander Stubb ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Alexander Stubbin puhe EU-kansalaisuudesta

Puheessaan Eurooppaministeri Alexander Stubb kertoi omia kokemuksiaan EU-kansalaisuudesta. Tärkeimmiksi EU-kansalaisuuden näkökulmiksi hän koki oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen ja Eurooppalaisen identiteetin. Vapaata liikkuvuutta hän korosti omien kokemustensa pohjalta, ja on sitä mieltä että monet eivät hyödynnä tätä oikeutta. Liikkuvuuden suhteen hän koki tärkeänä, että EU-kansalaisilla on oikeus terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan sekä äänioikeus oleskelumaansa kunnallisvaaleissa.

Hän myös pohti tulisiko EU-kansalaisten äänioikeutta laajentaa oleskeluvaltion parlamentti- ja presidentinvaaleihin. Toisaalta ministeri Stubb muistutti, että liikkuvuuden suhteen on olemassa vieläkin ongelmia, kuten paikallisen byrokratian hankaluus ja tutkintojen hyväksyntä. Identiteetti toisaalta on hankalempi asia, sillä sitä ei voi rakentaa keinotekoisesti, vaan siihen kasvetaan. Tässä suhteessa hän esitti näkemyksen että talouskriisin myötä myös kiinnostus eurooppalaisiin asioihin on noussut. Mutta identiteetin suhteen ongelmia on edelleen havaittavissa, kuten yhteenkuuluvuudentunteen puuttuminen. Sillä eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunne korostuu lähinnä EU:n ja Yhdysvaltojen vastakkainasettelussa ja Euroviisuissa.

Tuomas Ojasen puhe EU:n kansalaisten perusoikeuksista

Tuomas Ojanen kertoi EU:n perusoikeuksien historiasta ja sisällöstä. Perusoikeudet nousivat keskustelun aiheeksi 1960-luvulla, mutta EU:n sopimukseen ne kirjattiin vasta Maastrichtissa vuonna 1993. Myös Maastrichtin sopimuksen jälkeen perusoikeuksia on täydennetty ja demokratian toteutuminen unionissa on tullut keskeiseksi asiaksi. Vuonna 2009 Lissabonin sopimuksessa EU:n perusoikeuskirjasta tuli sitova ja kattava asiakirja, sillä kaikki perus- ja ihmisoikeudet tulivat turvatuiksi: vaihdellen kansalais- ja poliittisista oikeuksista sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin.

Huomiota herättävää on, että myös EU:n alueella asuvat kolmansien maiden kansalaiset on otettu huomioon perusoikeuskirjassa. Lisäksi EU:n kansalaisten oikeudet ovat saaneet oman lukunsa perusoikeuskirjassa. Nämä sisältävät etenkin liikkumisen- ja oleskelunvapauden: unionin kansalaiset saavat oleskella vapaasti kolmen kuukauden ajan missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa ja oleskelua voi jatkaa rajoittamatta, kunhan asukkaalla on riittävät tulot itsensä elättämiseen.

Talouskriisin vuoksi eräissä jäsenvaltioissa taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat huonossa asemassa. Tulevaisuudessa EU saattaa liittyä Euroopan ihmisoikeussopimuksen jäseniksi.

Paneeli: Aktiivinen EU-kansalaisuus – konkreettisia ratkaisuja etsimässä

Paneelikeskustelun ideana oli pohtia konkreettisia ratkaisuja aktiivisen EU-kansalaisuuden edistämiseksi. Panelisteina toimivat Pekka Sauri, Hanna-Mari Manninen, Eve Pakkanen, Joona Haavisto ja Mitro Repo. Paneelissa myös yleisön aktiivinen osallistuminen oli keskeistä.

Ensiksi mietittiin mitä aktiivista eurooppalaista kansalaisuutta ihmiset ovat kokeneet. Yleisöstä tähän esitettiin monenlaisia vastauksia vaihdellen matkustamisesta kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen. Panelistit keskittyivät sellaisiin teemoihin kuin tiedon edistäminen ja arvot, vapaaehtoistoiminta, mahdollisuus vaikuttaa päättäjiin, kaksoisidentiteetti (suomalainen ja eurooppalainen), järjestötoiminta, vapaaliikkuvuus ja kriittisyys.

Toiseksi mietittiin asioita joista pitäisi nostaa keskustelua. Yleisö keskittyi konkreettisiin asioihin: selkeä tiedottaminen, Itämeren puhtaus, tuoteselosteet, kuluttajansuoja ja terveyspalvelut; myös yleiseurooppalaisia listoja Eurovaaleihin ehdotettiin. Panelistien keskittyminen vaihteli matkustamisesta, symboliikkaan, äänestysikärajoihin, kansalaisaloitteeseen, tiedotukseen ja sosiaalisiin ongelmiin.

Lopuksi mietittiin miten kansalaisten osallistumista voitaisiin lisätä. Yleisöstä tuli monenlaisia ehdotuksia vaihdellen koulujen EU-opetuksesta kielitaidon tärkeyteen. Panelistit kokivat tärkeäksi, että EU vaaleista tiedotettaisiin paremmin, kansalaisten kielitaito monipuolistuisi, ja hallinto ja eurooppalaiset instituutiot osallistuisivat kansalaisten osallistumisen vastapainoksi.

Related links

Additional tools

  • Decrease text
  • Increase text
  • Choose high-contrast version
  • Choose standard color version

Contact

For questions related to the Year, contact

The team of the Year 2014

For general information enquiries, contact

Europe Direct : Call 00 800 6 7 8 9 10 11E-mail us your questions

European Elections