Euroopan unionin neuvosto, EU:n neuvosto

Euroopan unionin neuvoston – eli lyhyesti neuvoston – tapaamisissa EU-maiden kansalliset ministerit hyväksyvät lainsäädäntöä ja koordinoivat toimintapolitiikkaa.

Euroopan unionin neuvostoa ei pidä sekoittaa seuraaviin:

  • Eurooppa-neuvosto on EU:n toinen toimielin, jonka puitteissa EU-johtajat tapaavat nelisen kertaa vuodessa ja keskustelevat EU-politiikan painopisteistä.
  • Euroopan neuvosto DeutschEnglishfrançaisitaliano on EU:n ulkopuolinen toimija.

Euroopan unionin neuvoston tehtävät

  1. hyväksyä EU:n lainsäädäntö
  2. huolehtia jäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan koordinoinnista
  3. allekirjoittaa EU:n ja muiden valtioiden väliset sopimukset
  4. hyväksyä EU:n vuosittainen talousarvio
  5. kehittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
  6. huolehtia jäsenmaiden tuomioistuinten ja poliisivoimien yhteistyön koordinoinnista.

1. EU:n lainsäädännön hyväksyminen

Komission tekemistä uusista EU:n lainsäädäntöaloitteista päättävät viime kädessä neuvosto ja Euroopan parlamentti.

2. Talouspolitiikan koordinointi

EU:n jäsenmaat ovat päättäneet, että ne haluavat harjoittaa yhteistä talouspolitiikkaa, jota koordinoivat kunkin maan talous- ja valtionvarainministerit.

Toinen tavoite on uusien työpaikkojen luominen sekä koulutuksen ja terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien parantaminen. Kukin EU-maa vastaa omasta politiikastaan, mutta maat voivat sopia yhteisistä tavoitteista ja hyödyntää toistensa kokemuksia.

3. Kansainvälisten sopimusten allekirjoitus

Neuvosto allekirjoittaa sopimukset Euroopan unionin puolesta. Sopimusten aiheena voi olla lähes mikä vain, esimerkiksi ympäristö- tai kehityskysymykset, kauppa, tekstiiliala, kalastus, tiede, teknologia tai liikenne.

4. EU:n talousarvion hyväksyminen

EU:n käytössä vuosittain olevista varoista päättävät neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.

5. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Jäsenvaltioiden hallitukset vastaavat kukin omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan itsenäisesti, mutta ne kehittävät yhdessä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Neuvosto on tällaisen yhteistyön pääasiallinen foorumi.

EU:lla ei ole omaa armeijaa. Ripeää kansainvälisiin konflikteihin ja luonnonkatastrofeihin reagointia varten osa EU-maista kuitenkin luovuttaa asevoimiaan EU:n nopean toiminnan joukkojen käyttöön. Nopean toiminnan joukkojen työ rajoittuu humanitaarisiin tehtäviin, pelastustehtäviin ja rauhanturvaamiseen.

6. Oikeus

EU:n kansalaisilla olisi oltava tasavertaiset oikeussuojakeinot kaikkialla EU:ssa. Neuvostossa oikeusministerit pyrkivät huolehtimaan, että yhden EU-maan tuomioistuimen päätökset esimerkiksi avioeroasioissa tunnustetaan kaikissa muissa EU-maissa.

Oikeus- ja sisäministerit koordinoivat EU:n ulkorajojen valvontaa sekä terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia.

Keitä neuvostoon kuuluu?

Neuvostossa ei ole pysyviä jäseniä. Kukin jäsenmaa lähettää neuvoston kokouksiin käsiteltävänä olevasta politiikanalasta vastaavan ministerinsä – esimerkiksi ympäristöministerin, kun kyseessä ovat ympäristökysymykset. Kokousta kutsutaan tällöin ympäristöneuvostoksi.

Kuka on kokousten puheenjohtaja?

Ulkoministerineuvostolla on pysyvä puheenjohtaja, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja English .

Kaikissa muissa neuvoston kokouksissa puhetta johtaa EU:n kiertävää puheenjohtajuutta sillä hetkellä hoitavan maan ministeri.

Esimerkiksi Viron puheenjohtajuuden aikana kaikkien ympäristöneuvoston kokousten puheenjohtajana on Viron ympäristöministeri.

Puheenjohtajuuskaudet 2011–2020

  • Unkari, tammikuusta kesäkuuhun 2011
  • Puola, heinäkuusta joulukuuhun 2011
  • Tanska, tammikuusta kesäkuuhun 2012
  • Kypros, heinäkuusta joulukuuhun 2012
  • Irlanti, tammikuusta kesäkuuhun 2013
  • Liettua, heinäkuusta joulukuuhun 2013
  • Kreikka, tammikuusta kesäkuuhun 2014
  • Italia, heinäkuusta joulukuuhun 2014
  • Latvia, tammikuusta kesäkuuhun 2015
  • Luxemburg, heinäkuusta joulukuuhun 2015
  • Alankomaat, tammikuusta kesäkuuhun 2016
  • Slovakia, heinäkuusta joulukuuhun 2016
  • Malta, tammikuusta kesäkuuhun 2017
  • Yhdistynyt kuningaskunta, heinäkuusta joulukuuhun 2017
  • Viro, tammikuusta kesäkuuhun 2018
  • Bulgaria, heinäkuusta joulukuuhun 2018
  • Itävalta, tammikuusta kesäkuuhun 2019
  • Romania, heinäkuusta joulukuuhun 2019
  • Suomi, tammikuusta kesäkuuhun 2020

Äänestäminen

Neuvosto tekee päätöksensä yleensä määräenemmistöllä. Väkiluvultaan suuremmilla mailla on enemmän ääniä. Äänimäärät on kuitenkin painotettu väkiluvultaan pienten maiden hyväksi.

  • Saksa, Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta: 29 ääntä
  • Espanja ja Puola: 27
  • Romania: 14
  • Alankomaat: 13
  • Belgia, Tšekki, Kreikka, Unkari ja Portugali: 12
  • Itävalta, Bulgaria ja Ruotsi: 10
  • Kroatia, Tanska, Irlanti, Liettua, Slovakia ja Suomi: 7
  • Kypros, Viro, Latvia, Luxemburg ja Slovenia: 4
  • Malta: 3

YHTEENSÄ 352

Neuvoston äänestyksissä käytetään määräenemmistöäänestystä. Määräenemmistö saavutetaan, kun

  • enemmistö (toisinaan kaksi kolmasosaa) 28 EU-maasta äänestää kyllä ja
  • puoltavia ääniä annetaan ainakin 260 mahdollisesta 352:stä.

Jäsenmaa voi myös pyytää tarkistamaan, että enemmistö edustaa ainakin 62:ta prosenttia koko EU:n väkiluvusta. Jos näin ei ole, lakiehdotusta ei voida hyväksyä.

Kun äänestys koskee arkaluontoisia asioita, esimerkiksi turvallisuutta, ulkosuhteita tai verotusta, on neuvoston päätösten oltava yksimielisiä. Yksi ainoa maa voi siis veto-oikeuttaan käyttämällä kumota päätöksen.

Vuonna 2014 otetaan käyttöön uusi kaksinkertaiseen enemmistöön perustuva äänestysjärjestelmä.

Lakialoitteen läpimenoon tarvitaan kahdenlainen enemmistö: jäsenmaiden enemmistö (ainakin 15 jäsenmaata) sekä EU:n väkiluvun enemmistö (aloitetta puoltavien maiden on edustettava ainakin 65:tä prosenttia EU:n väkiluvusta).


 Ks. myös

 Ladattavat tiedostot

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.