Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvoston – eli lyhyesti neuvoston – tapaamisissa EU-maiden kansalliset ministerit hyväksyvät lainsäädäntöä ja koordinoivat toimintapolitiikkaa.

Euroopan unionin neuvostoa ei pidä sekoittaa seuraaviin:

  • Eurooppa-neuvosto on EU:n toinen toimielin, jonka puitteissa EU-johtajat tapaavat nelisen kertaa vuodessa ja keskustelevat EU-politiikan painopisteistä.
  • Euroopan neuvosto DeutschEnglishfrançaisitaliano on EU:n ulkopuolinen toimija.

Euroopan unionin neuvoston tehtävät

  1. hyväksyy EU:n lainsäädännön
  2. huolehtii EU-maiden yleisen talouspolitiikan koordinoinnista
  3. allekirjoittaa EU:n ja muiden valtioiden väliset sopimukset
  4. hyväksyy EU:n vuosittaisen talousarvion
  5. kehittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
  6. huolehtii jäsenmaiden tuomioistuinten ja poliisivoimien yhteistyön koordinoinnista.

1. EU:n lainsäädännön hyväksyminen

Komission tekemistä uusista EU:n lainsäädäntöaloitteista päättävät viime kädessä neuvosto ja Euroopan parlamentti.

2. Talouspolitiikan koordinointi

EU:n jäsenmaat ovat päättäneet, että ne haluavat harjoittaa yhteistä talouspolitiikkaa, jota koordinoivat kunkin maan talous- ja valtionvarainministerit.

Toinen tavoite on uusien työpaikkojen luominen sekä koulutuksen ja terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien parantaminen. Kukin EU-maa vastaa omasta politiikastaan, mutta maat voivat sopia yhteisistä tavoitteista ja hyödyntää toistensa kokemuksia.

3. Kansainvälisten sopimusten allekirjoittaminen

Neuvosto allekirjoittaa sopimukset Euroopan unionin puolesta. Sopimusten aiheena voi olla lähes mikä vain, esimerkiksi ympäristö- tai kehityskysymykset, kauppa, tekstiiliala, kalastus, tiede, teknologia tai liikenne.

4. EU:n talousarvion hyväksyminen

EU:n käytössä vuosittain olevista varoista päättävät neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.

5. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Jäsenmaiden hallitukset vastaavat kukin omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan itsenäisesti, mutta ne kehittävät yhdessä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Neuvosto on tällaisen yhteistyön pääasiallinen foorumi.

EU:lla ei ole omaa armeijaa. Sillä on kuitenkin nopean toiminnan joukkoja, joiden työ rajoittuu humanitaarisiin tehtäviin, pelastustehtäviin ja rauhanturvaamiseen. Niiden avulla voidaan ripeästi reagoida kansainvälisiin konflikteihin ja luonnonkatastrofeihin. Osa EU-maista luovuttaa asevoimiaan näiden joukkojen käyttöön.

6. Oikeusasiat

EU-kansalaisilla olisi oltava tasavertaiset oikeussuojakeinot kaikkialla EU:ssa. Neuvostossa oikeusministerit pyrkivät huolehtimaan, että yhden EU-maan tuomioistuimen päätökset esimerkiksi avioeroasioissa tunnustetaan kaikissa muissa EU-maissa.

Jäsenmaiden oikeus- ja sisäministerit koordinoivat EU:n ulkorajojen valvontaa sekä terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia.

Keitä neuvostoon kuuluu?

Neuvostossa ei ole pysyviä jäseniä. Kukin jäsenmaa lähettää neuvoston kokouksiin käsiteltävänä olevasta politiikanalasta vastaavan ministerinsä – esimerkiksi ympäristöministerin, kun kyseessä ovat ympäristökysymykset. Kokousta kutsutaan tällöin ympäristöneuvostoksi.

Kuka on kokousten puheenjohtaja?

Ulkoministerineuvostolla on pysyvä puheenjohtaja, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja English .

Kaikissa muissa neuvoston kokouksissa puhetta johtaa EU:n kiertävää puheenjohtajuutta sillä hetkellä hoitavan maan ministeri.

Esimerkiksi Viron puheenjohtajuuden aikana kaikkien ympäristöneuvoston kokousten puheenjohtajana on Viron ympäristöministeri.

Puheenjohtajuuskaudet 2011–2020

  • Unkari, tammikuu–kesäkuu 2011
  • Puola, heinäkuu–joulukuu 2011
  • Tanska, tammikuu–kesäkuu 2012
  • Kypros, heinäkuu–joulukuu 2012
  • Irlanti, tammikuu–kesäkuu 2013
  • Liettua, heinäkuu–joulukuu 2013
  • Kreikka, tammikuu–kesäkuu 2014
  • Italia, heinäkuu–joulukuu 2014
  • Latvia, tammikuu–kesäkuu 2015
  • Luxemburg, heinäkuu–joulukuu 2015
  • Alankomaat, tammikuu–kesäkuu 2016
  • Slovakia, heinäkuu–joulukuu 2016
  • Malta, tammikuu–kesäkuu 2017
  • Yhdistynyt kuningaskunta, heinäkuu–joulukuu 2017
  • Viro, tammikuu–kesäkuu 2018
  • Bulgaria, heinäkuu–joulukuu 2018
  • Itävalta, tammikuu–kesäkuu 2019
  • Romania, heinäkuu–joulukuu 2019
  • Suomi, tammikuu–kesäkuu 2020

Äänestäminen

  • Kaikki neuvoston keskustelut ja äänestykset ovat julkisia.
  • Päätöksen hyväksyminen edellyttää, että sitä puoltaa kaksinkertainen enemmistö eli
    • 55 prosenttia maista (nykyisin tämä tarkoittaa 15 maata 28 jäsenmaasta) ja samalla
    • vähintään 65 prosenttia EU:n koko väestöstä.

Päätöstä ei voida tehdä, jos vähintään neljä maata, jotka edustavat vähintään 35 prosenttia EU:n koko väestöstä, vastustaa sitä.

  • Poikkeus: Kun päätös koskee arkaluonteista asiaa, esimerkiksi ulkosuhteita tai verotusta, on kaikkien maiden yksimielisesti kannatettava sitä.
  • Menettelytapoja ja hallinnollisia kysymyksiä koskevat päätökset edellyttävät yksinkertaista enemmistöä.

 Ks. myös

 Ladattavat tiedostot

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.