EU on ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka 27 jäsenmaata kattavat suuren osan Euroopan mantereesta.
EU luotiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Ensimmäiseksi ryhdyttiin vaalimaan taloudellista yhteistyötä: ajatuksena oli, että kun maat käyvät toistensa kanssa kauppaa, ne tulevat taloudellisesti riippuvaisiksi toisistaan ja välttävät tämän vuoksi ristiriitatilanteita. Tästä syntyi vuonna 1958 Euroopan talousyhteisö (ETY), jossa oli alun perin mukana kuusi maata: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. Noista ajoista EU on kehittynyt valtaviksi sisämarkkinoiksi, jotka jatkavat kehittymistään.
Talousyhteisöstä poliittiseksi unioniksi
Puhtaasti taloudellisesta yhteisöstä on tullut organisaatio, jolla on toimintaa eri aloilla kehitysyhteistyöstä ympäristöpolitiikkaan. Talousyhteisön nimi muutettiinkin vuonna 1993 Euroopan unioniksi (EU).
EU:n perustana ovat oikeusvaltion periaatteet: sen kaikki toiminta saa oikeutuksensa perussopimuksista, joista jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti ja demokraattisesti sopineet yhdessä. Näissä sitovissa sopimuksissa määrätään EU:n tavoitteista sen monilla toiminnan aloilla.
Liikkuvuutta, kasvua, vakautta ja yhteinen raha
EU on saanut aikaan jo puolen vuosisadan mittaisen rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin kauden. Se on auttanut nostamaan elintasoa ja luonut yhteisen eurooppalaisen rahan, euron.
Tarkastukset EU-maiden välisillä rajoilla on poistettu, joten ihmiset voivat matkustaa vapaasti lähes kaikkialla EU:ssa. Nykyään on myös huomattavasti helpompaa asua ja työskennellä muissa EU-maissa.
Sisämarkkinat eli yhtenäismarkkinat ovat EU:n talouden keskeinen voimatekijä. Niiden ansiosta useimmat tavarat, palvelut, raha ja ihmiset voivat liikkua unionissa vapaasti. Sisämarkkinoita halutaan kehittää niin, että eurooppalaiset saavat niistä mahdollisimman suuren hyödyn.
Ihmisoikeudet ja tasa-arvo
Yksi EU:n päätavoitteista on ihmisoikeuksien edistäminen niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. EU:n keskeisiä arvoja ovat ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Vuonna 2009 allekirjoitettiin Lissabonin sopimus, jossa vahvistettiin EU:n perusoikeuskirjan asemaa: kaikki oikeudet esitetään nyt tässä yhdessä asiakirjassa. EU:n toimielimet ja EU-maat ovat sitoutuneet kunnioittamaan näitä oikeuksia EU-lainsäädäntöä soveltaessaan.
Avoin ja demokraattinen hallinto
Kasvava EU haluaa tehdä hallintoelimistään entistä avoimempia ja demokraattisempia. Suoraan valitulle Euroopan parlamentille on annettu lisää valtaa, ja myös EU-maiden kansallisten parlamenttien asema on vahvistunut. Ne toimivat entistä tiiviimmässä yhteistyössä EU:n toimielinten kanssa. Myös kansalaisilla on käytettävissään aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
