Euroopan unionin historia

EU:n perustajat

Seuraavat merkittävät visionäärit loivat pohjan nykyisen kaltaisen Euroopan unionin perustamiselle. Ilman heidän tarmokkuuttaan ja motivaatiotaan emme saisi elää rauhan ja vakauden alueella, jota nyt pidämme itsestäänselvyytenä. EU:n perustajien ryhmä, johon kuului moninainen kirjo ihmisiä vastarintataistelijoista juristeihin, jakoi samat ihanteet: rauhanomaisen, yhtenäisen ja vauraan Euroopan. Alla kuvattujen perustajien lisäksi monet muutkin ovat väsymättä työskennelleet Euroopan yhdentymisen hyväksi ja toimineet sen innoittajina. Siksi tätä perustajista kertovaa osiota täydennetään jatkuvasti.

Lisätietoa EU:n perustajista

1945 - 1959

Rauhan aika Euroopassa – yhteistyö alkaa

Euroopan yhdentyminen alkaa. Sen tavoitteena on lopettaa pysyvästi naapurusten väliset toistuvat ja tuhoisat sodat, joista tuorein oli toinen maailmansota. Euroopan maiden taloudellisen ja poliittisen yhteistyön ensimmäinen askel on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen vuonna 1950. EHTY:n kuusi perustajamaata ovat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. 1950-lukua hallitsee idän ja lännen välinen kylmä sota. Unkarissa Neuvostoliiton tankit tukahduttavat kommunistihallinnon vastaisen kansannousun vuonna 1956. Seuraavana vuonna 1957 Neuvostoliitto ottaa johdon suurvaltojen välisessä avaruuskilpailussa, kun se lähettää matkaan ensimmäisen keinotekoisen satelliitin, Sputnik 1:n. Samana vuonna allekirjoitetaan Rooman sopimus, jolla perustetaan Euroopan talousyhteisö (EEC) eli yhteismarkkinat.

Lue lisää vuosista 1945–1959

1960 - 1969

"Kultainen 60-luku" – talouskasvun kausi

1960-luvulla syntyy nuorisokulttuuri. Popyhtyeet, etunenässä The Beatles, saavat kaikkialla liikkeelle joukoittain teini-ikäisiä ihailijoita. Nuorison aktivoitumisen myötä käynnistyy ”kulttuurivallankumous”, joka syventää sukupolvien välistä kuilua. Talous kukoistaa, osin siksi, että EU-maiden keskinäisestä kaupasta poistetaan tullit. Maat sopivat myös elintarviketuotannon yhteisestä sääntelystä. Ruokaa riittää nyt kaikille, ja pian maataloustuotteista on jopa ylitarjontaa. Toukokuu 1968 muistetaan Pariisin opiskelijamellakoista. Monia yhteiskunnassa ja elämäntavoissa tapahtuneita muutoksia aletaan yhdistää ”kuusikymmenlukulaisiin”.

Lue lisää vuosista 1960–1969

1970 - 1979

Yhteisö kasvaa – ensimmäinen laajentuminen

Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyvät EU:hun 1. tammikuuta 1973, ja jäsenvaltioiden määrä kasvaa yhdeksään. Lyhyt mutta tuhoisa arabimaiden ja Israelin välinen sota lokakuussa 1973 aiheuttaa energiakriisin ja talousvaikeuksia Euroopassa. Euroopan viimeiset oikeistodiktatuurit kaatuvat, kun Salazarin hallinto kukistetaan Portugalissa vuonna 1974 ja Espanjan diktaattori Franco kuolee vuonna 1975. EU alkaa toteuttaa aluepolitiikkaa, jonka puitteissa siirretään huomattavia rahasummia köyhille alueille työllistämistä ja infrastruktuurin rakentamista varten. Euroopan parlamentin vaikutusvalta unionissa vahvistuu, ja vuonna 1979 kansalaiset voivat ensi kertaa valita parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla.

Lue lisää vuosista 1970–1979

1980 - 1989

Euroopan muuttuvat kasvot – Berliinin muuri murtuu

Gdanskin telakan lakot kesällä 1980 tekevät puolalaisen Solidaarisuus-ammattiliiton ja sen johtajan Lech Wałęsan tunnetuiksi kaikkialla Euroopassa ja maailmassa. Vuonna 1981 Kreikasta tulee EU:n kymmenes jäsenvaltio. Viisi vuotta myöhemmin jäseniksi liittyvät Espanja ja Portugali. Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitetaan vuonna 1986. Tämän perussopimuksen pohjalta käynnistyvät laajat toimet, joilla pyritään poistamaan EU:n sisärajojen yli tapahtuvan kaupankäynnin esteet ja toteuttamaan yhtenäismarkkinat. Marraskuun 9. päivänä 1989 alkaa valtava poliittinen mullistus, kun Itä- ja Länsi-Saksan välinen raja avataan ensimmäistä kertaa 28 vuoteen ja Berliinin muuria aletaan purkaa. Seuraavana vuonna maat yhdistyvät.

Lue lisää vuosista 1980–1989

1990 - 1999

Sisärajat poistuvat

Itä- ja Keski-Euroopan maiden kommunistihallinnon romahdettua maat alkavat lähentyä muuta Eurooppaa. Vuonna 1993 yhtenäismarkkinoiden perustaminen saatetaan loppuun, ja tavarat, palvelut, ihmiset ja raha saavat liikkua alueella vapaasti. 1990-luvulla tulee voimaan myös kaksi uutta perussopimusta: Maastrichtin sopimus (sopimus Euroopan unionista) vuonna 1993 ja Amsterdamin sopimus vuonna 1999. Ympäristönsuojelu sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyö EU:n sisällä alkavat herättää yhä enemmän kiinnostusta. Vuonna 1995 unioniin liittyy kolme uutta maata: Itävalta, Ruotsi ja Suomi. Schengenin sopimuksilla (jotka nimetään ensimmäisen sopimuksen tekopaikan, pienen luxemburgilaiskylän mukaan) poistetaan sisärajoilta vähitellen matkustajaliikenteen passintarkastukset. Miljoonat nuoret pääsevät opiskelemaan ulkomaille EU:n tuella. Viestintä helpottuu, kun kännyköiden ja Internetin käyttö yleistyy.

Lue lisää vuosista 1990–1999

2000–2009

Laajentuminen jatkuu

Eurosta tulee monien EU-maiden uusi rahayksikkö. Syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 terroristit ohjaavat kaappaamansa lentokoneet törmäämään rakennuksiin New Yorkissa ja Washingtonissa, ja päivämäärästä 11.9. tulee terrorismin vastaisen sodan symboli. EU-maat tiivistävät yhteistyötään rikosten torjunnassa. Itä- ja Länsi-Euroopan välinen poliittinen kahtiajako voidaan julistaa lopullisesti päättyneeksi, kun EU:hun liittyy vuonna 2004 peräti 10 uutta maata ja vuonna 2007 vielä kaksi lisää. Maailmantalous joutuu rahoituskriisiin syyskuussa 2008, mikä johtaa taloudellisen yhteistyön lisääntymiseen EU-maiden välillä. Kaikki EU-maat ratifioivat Lissabonin sopimuksen, joka astuu voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimuksen ansiosta EU:n toimielimet nykyaikaistuvat ja sen työmenetelmät tehostuvat.

Lue lisää 2000-2009

Vuodesta 2010 nykypäivään

Mahdollisuuksien ja haasteiden vuosikymmen

Uusi vuosikymmen alkaa ankaran talouskriisin varjossa. Toisaalta toivotaan, että investoimalla uuteen vihreään ja ilmastoystävälliseen teknologiaan ja tiivistämällä eurooppalaista yhteistyötä voidaan luoda pysyvää kasvua ja hyvinvointia.

Lue lisää vuosikymmenestä 2010–nykypäivä