EU:n perustajat

Seuraavat merkittävät visionäärit loivat pohjan nykyisen kaltaisen Euroopan unionin perustamiselle. Ilman heidän tarmokkuuttaan ja motivaatiotaan emme saisi elää rauhan ja vakauden alueella, jota nyt pidämme itsestäänselvyytenä. EU:n perustajien ryhmä, johon kuului moninainen kirjo ihmisiä vastarintataistelijoista juristeihin, jakoi samat ihanteet: rauhanomaisen, yhtenäisen ja vauraan Euroopan. Alla kuvattujen perustajien lisäksi monet muutkin ovat väsymättä työskennelleet Euroopan yhdentymisen hyväksi ja toimineet sen innoittajina. Siksi tätä perustajista kertovaa osiota täydennetään jatkuvasti.

Konrad Adenauer: käytännöllinen demokraatti ja väsymätön yhdentymisen puolestapuhuja

Saksan liittotasavallan ensimmäinen liittokansleri Konrad Adenauer oli uudelleen perustetun Saksan johdossa vuosina 1949–1963. Hän vaikutti enemmän kuin kukaan muu sodanjälkeisen Saksan asemaan Euroopan kehityksessä.

Adenauerin ulkopolitiikan kulmakiviä oli sovinnon tekeminen Ranskan kanssa. Hän ja Ranskan presidentti Charles de Gaulle saivat aikaan historiallisen käänteen: entiset arkkiviholliset Saksa ja Ranska allekirjoittivat vuonna 1963 ystävyyssopimuksen, josta tuli yksi Euroopan yhdentymisen virstanpylväistä.

X

Konrad Adenauerin puhe Metzissä 2.7.1966

Jos onnistumme luomaan sellaisen organisaation, jonka avulla ranskalaiset näkevät kaiken, mitä Saksassa tapahtuu teräksen valmistuksen ja hiilikaivostoiminnan alalla, ja vastaavasti saksalaiset näkevät, mitä Ranskassa tapahtuu, niin tällainen keskinäinen valvonta on paras tapa harjoittaa luottamukseen perustuvaa politiikkaa.


Konrad Adenauer spricht am 2. Juli 1966 in Metz

Wenn es uns gelingt, eine Organisation zu schaffen, die den Franzosen gestattet, alles das zu sehen, was auf dem Gebiete der Fabrikation von Stahl und der Förderung von Kohle in Deutschland vor sich geht und, wenn umgekehrt, die Deutschen sehen, was in Frankreich vor sich geht, dann ist diese gegenseitige Kontrolle das beste Mittel, um eine Politik zu treiben, die sich auf Vertrauen gründet.

Joseph Bech: pienenkin maan rooli voi olla ratkaiseva Euroopan yhdentymisessä

Luxemburgilainen poliitikko Joseph Bech auttoi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisessa 1950-luvun alkupuolella ja oli yksi tärkeimmistä taustavaikuttajista Euroopan yhdentymisessä 1950-loppupuolella.

Benelux-maiden yhteisen muistion pohjalta kutsuttiin kesäkuussa 1955 koolle Messinan kokous, jossa luotiin perusta Euroopan talousyhteisön perustamiselle.

X

Joseph Bechin puhe Strasbourgissa vuonna 1968

Miksi käynnistimme Euroopan yhdentymiskehityksen toisen maailmansodan jälkeen? Uskoimme, että oli välttämätöntä rakentaa uusi Eurooppa, jotta Ranska ja Saksa voisivat löytää sovun.

Todettakoon myös, että ainakin tässä suhteessa, joka on keskeinen Euroopan rauhan säilymisen kannalta, olemme saaneet aikaan yhtenäisen Euroopan ihanteen.


Joseph Bech parle en 1968 à Strasbourg

Pourquoi est-ce qu’en réalité nous avons voulu faire l’Europe au lendemain de la Seconde Guerre mondiale ? Nous pensions qu’il fallait absolument créer une Europe nouvelle afin de permettre, dans ce cadre nouveau, de réconcilier la France et l’Allemagne.

Et constatons que tout au moins dans ce domaine qui était un domaine essentiel, puisque c’est la paix en Europe qui en dépend, nous avons fait l’idée européenne ou l’un des motifs, l’un des objectifs de la lutte pour l’Europe unie a été atteint.

Johan Willem Beyen: suunnitelma yhteismarkkinoiden perustamisesta

Johan Willem Beyen oli alankomaalainen poliitikko, joka oli mukana myös kansainvälisessä pankkitoiminnassa, liike-elämässä ja politiikassa. Hänen laatimansa nk. Beyenin suunnitelma antoi uutta puhtia Euroopan yhdentymishankkeelle 1950-luvun puolivälissä.

Beyen on yksi huonoiten tunnetuista EU:n perustajahahmoista. Beyenin tuntevat ihailivat Beyenin viehätysvoimaa, kansainvälisyyttä ja sosiaalisia taitoja.

X

Winston Churchill: ajatus Euroopan yhdysvaltojen perustamisesta

Winston Churchill – entinen upseeri ja sotakirjeenvaihtaja, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955 – oli yksi ensimmäisistä henkilöistä, jotka esittivät "Euroopan yhdysvaltojen" perustamista. Toinen maailmansota oli saanut Churchillin vakuuttuneeksi siitä, että vain Euroopan yhdistyminen takaisi rauhan säilymisen. Churchillin tavoitteena oli kitkeä kansalliskiihko ja sodanlietsonta Euroopasta lopullisesti.

X

Winston Churchillin puhe Zürichissä 19.9.1946

Meidän on on koottava eurooppalainen perhe jälleen yhteen alueelliseen rakenteeseen, jota voitaisiin kutsua Euroopan yhdysvalloiksi. Ensimmäinen konkreettinen askel tässä työssä on Euroopan neuvoston perustaminen. Mikäli kaikki Euroopan valtiot eivät ole halukkaita tai kykeneviä liittymään unioniin, on meidän kaikesta huolimatta jatkettava kokoamista yhdistämällä ne, jotka haluavat ja voivat.


Winston Churchill speaking on 19 September 1946 in Zurich

…we must re-create the European family in a regional structure called, it may be, the United States of Europe, and the first practical step will be to form a Council of Europe. If at first all the States of Europe are not willing or able to join the union we must nevertheless proceed to assemble and combine those who will and those who can.

Alcide de Gasperi: innokas eurooppalaisen demokratian ja rauhan puolestapuhuja

Alcide de Gasperi antoi suunnan Italian tulevaisuudelle toimiessaan Italian pää- ja ulkoministerinä sodanjälkeisinä vuosina 1945–1953.

de Gasperi puhui jatkuvasti Länsi-Euroopan yhdentymistä koskevien aloitteiden puolesta, teki töitä Marshall-ohjelman toteuttamiseksi ja loi läheiset taloussuhteet muihin Euroopan maihin, erityisesti Ranskaan.

X

Alcide de Gasperin puhe Strasbourgissa 12.1.1951

Jos luomme pelkästään yhteisiä hallintorakenteita ilman korkeampaa auktoriteettia, jonka puitteissa kansalliset näkemykset voisivat kohdata, kirkastua ja kypsyä yhteiseksi, hiotuksi poliittiseksi kannaksi, on vaara, että Euroopan laajuisesta toiminnosta tuntuu puuttuvan lämpöä ja ihanteita, kun sitä verrataan eri maiden kansalliseen, elinvoimaiseen politiikkaan. Sitä saatetaan kenties joskus jopa pitää kahlitsevana ja turhana samaan tapaan kuin Rooman keisarikuntaa rappionsa aikakaudella.


Alcide de Gasperi parle le 12 janvier 1951 à Strasbourg

Si nous ne bâtissons que des administrations communes sans qu'il y ait une volonté politique supérieure vérifiée par un organisme central, dans lesquels les volontés nationales se rencontrent, se précisent et se réchauffent dans une synthèse supérieure, nous risquons que cette activité européenne, comparée aux vitalités nationales particulières, paraisse sans chaleur, sans vie idéale. Il pourrait même apparaître à certain moment un harnachement superflu et peut être oppressif, tel que le Saint-Empire Romain apparu à certaine période de son déclin.

Walter Hallstein: diplomaatti ja Euroopan nopean yhdentymisen puolestapuhuja

Walter Hallstein oli Euroopan komission ensimmäinen puheenjohtaja ja toimi tehtävässä vuosina 1958–1967. Hän oli vankkumaton Eurooppa-aatteen kannattaja ja Euroopan yhdentymisen puolestapuhuja.

Euroopan komission puheenjohtajan tehtävässä Hallsterin pyrki vauhdittamaan sisämarkkinoiden toteuttamista. Hän oli innostava ja vakuuttava johtaja, jonka työ edisti yhdentymistä vielä puheenjohtajakauden jälkeenkin. Hallsteinin kaudella yhdentyminen eteni suurin harppauksin.

X

Walter Hallsteinin puhe Strasbourgissa 2.3.1953

Se, mikä ajaa meitä eteenpäin, on yleisesti tiedossa: on olemassa rikkoutumaton eurooppalainen itsetunto. Vain vahvan ja yhtenäisen Euroopan myötä voivat eurooppalaiset – ja koko maailma – todella kukoistaa. Pirstoutuneesta Euroopasta tulee maailman Balkan ja pysyvä kutsu muille sekaantua sen asioihin. Euroopan on puhuttava yhdellä äänellä tullakseen kuulluksi. Siksi meidän on paras olla dramatisoimatta ajoittaista keskittymistä yksittäisiin sovittelutoimiin tai niiden satunnaista kumuloitumista.


Walter Hallstein spricht am 2. März 1953 in Straßburg

Was uns vorwärts treibt, ist zur Genüge bekannt: Es gibt ein unzerstörbares europäisches Selbstgefühl. Nur mit einem starken, einigen Europa können die Europäer - und kann die Welt - wirklich gedeihen. Ein zersplittertes Europa wird zum Balkan der Welt werden und zur ständigen Einladung an andere, sich in seine Angelegenheiten einzumischen. Es muss mit einer Stimme sprechen, um gehört zu werden. Nichts ist darum unangebrachter, als die von Zeit zu Zeit eintretende Konzentration auf einzelne Ausgleichsvorgänge oder ihre gelegentliche Kumulierung zu dramatisieren.

Sicco Mansholt: maanviljelijä, vastarintaliikkeen taistelija ja todellinen eurooppalainen

Sicco Mansholt oli maanviljelijä, Alankomaiden vastarintaliikkeen jäsen toisen maailmansodan aikana, kansallinen poliitikko sekä Euroopan yhteisöjen ensimmäinen maatalouskomissaari. Mansholtin näkemysten pohjalta luotiin Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka, joka on ollut alkuajoistaan lähtien yksi unionin tärkeimmistä politiikanaloista.

Mansholt oli nähnyt kauheudet, joita nälänhätä aiheutti toisen maailmansodan jälkeen Alankomaissa. Näin ollen hän oli vakuuttunut siitä, että Euroopasta pitäisi tehdä omavarainen ja että edullisen ruoan saanti olisi taattava kaikille.

X

Sicco Mansholtin puhe Brysselissä 10.12.1968

Komissio on juuri ilmaisut ministerineuvostolle kantansa siitä, mitä maatalouden alalla olisi Euroopassa tapahduttava seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Komissio ilmoitti toimittavansa neuvostolle ensin muistion maatalousalan rakenteesta laajasti käsitettynä.

Kyseessä ovat kauaskantoiset toimenpiteet paitsi talouden kannalta myös rakenteellisesti, joten komissio pitää muistiota asianmukaisimpana esitysmuotona.


Sicco Mansholt in gesprek op 10 december 1968 in Brussel

De Commissie heeft dus zojuist aan de ministerraad een uiteenzetting gegeven van wat zij meent dat in de komende 10 jaar moet gebeuren in de Europese landbouw.

Zij heeft dus meegedeeld dat er in de 1ste plaats een memorandum zal worden overgelegd ten aanzien van de agrarische structuur in de ruimste zin van het woord.

Het zijn zulke ingrijpende maatregelen, niet alleen financieel diep ingrijpend maar ook structureel diep ingrijpend, dat zij meent dat de vorm van een memorandum de juiste is.

Jean Monnet: yhdistävä voima Euroopan unionin syntymän taustalla

Ranskalainen talousasiantuntija ja poliitikko Jean Monnet omistautui Euroopan yhdentymiselle. Hän oli mukana kehittämässä ns. Schumanin suunnitelmaa, jossa ennakoitiin Länsi-Euroopan raskaan teollisuuden yhdentymistä.

Monnet oli kotoisin Ranskasta Cognacin alueelta. Päätettyään koulunsa 16-vuotiaana hän työskenteli eri maissa muun muassa konjakkiliikkeen edustajana ja pankkiirina. Maailmansotien aikana Monnet toimi Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa korkeissa viroissa teollisuustuotannon alalla.

X

Jean Monnet'n puhe Strasbourgissa vuonna 1951

Tämän ensimmäisen eurooppalaisen toimielimen, korkean viranomaisen, päätökset pannaan täytäntöön yhteisön kuudessa jäsenmaassa niin kuin kyseessä olisi yksi maa. Tämä on yksi eurooppalaisen hankkeen mukanaan tuomista olennaisista muutoksista ja samalla sen onnistumisen koetinkivi.

Nämä ensimmäiset yhteismarkkinat ja ensimmäiset ylikansalliset toimielimet ovat alku Euroopan yhdentymiselle.


Jean Monnet parle en 1951 à Strasbourg

Les décisions de ce premier exécutif européen qu’est la Haute Autorité, sont exécutées dans nos six pays comme s'ils n’en faisaient qu'un. C'est là une des transformations essentielles que réalise notre entreprise et le test de sa réussite.

Ce premier marché commun, ces premières institutions supranationales, c'est l'Europe qui commence à s'unir.

Robert Schuman: Euroopan yhdentymishankkeen arkkitehti

Valtiomies ja lakimies Robert Schumania, joka toimi Ranskan ulkoministerinä vuosina 1948–1952, pidetään yhtenä Euroopan yhdentymisen alullepanijoista.

Yhdessä Jean Monnet'n kanssa Schuman laati maailmankuulun Schumanin suunnitelman, joka julkaistiin 9. toukokuuta 1950. Tuota päivää pidetään nykyään Euroopan unionin syntyhetkenä. Schuman esitti aseteollisuuden tärkeimpien raaka-aineiden, hiilen ja teräksen, tuotannon asettamista yhteiseen valvontaan. Perusajatuksena oli, että jos hiilen ja teräksen tuotanto ei olisi minkään yksittäisen valtion määräysvallassa, mikään valtio ei voisi myöskään aloittaa sotaa.

X

Robert Schumanin julistus Pariisissa 9.5.1950

Ranska on yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhunut yhdistyneen Euroopan puolesta ensisijaisena tavoitteenaan palvella rauhaa.

Euroopan yhdistyminen epäonnistui, ja sota syttyi. Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus. Ranskan hallitus ehdottaa Ranskan ja Saksan koko hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen.


Robert Schuman donne sa déclaration le 9 mai 1950 à Paris

En se faisant depuis plus de 20 ans le champion d'une Europe unie, la France a toujours eu pour objet essentiel de servir la paix.

L'Europe n'a pas été faite, nous avons eu la guerre. L'Europe ne se fera pas d'un coup, ni dans une construction d'ensemble. Elle se fera par des réalisations concrètes, créant d'abord une solidarité de fait. Le gouvernement français propose de placer l'ensemble de la production franco-allemande de charbon et d'acier sous une haute autorité commune.

Paul-Henri Spaak: eurooppalainen visionääri ja taitava suostuttelija

Pitkän poliittisen uran tehnyttä belgialaista Paul-Henri Spaakia voidaan syystä kuvata sanoilla eurooppalainen valtiomies.

Spaakilla oli merkittävä rooli Rooman sopimuksen laatimisessa. Vuonna 1955 pidetyssä Messinan kokouksessa kuuden osallistujamaan hallitukset nimittivät hänet Rooman sopimusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi.

X

Paul-Henri Spaakin puhe Pariisissa 11.12.1951

Kaikki eivät välttämättä näe tämän aloitteen merkitystä ja hyödyllisyyttä, mutta monet meistä pitävät sitä olennaisen tärkeänä ja erittäin kiireellisenä tehtävänä.

Ihailen niitä, jotka pystyvät pysymään rauhallisina Euroopan nykytilanteessa. Pystyisimme olemaan erittäin julmia toisillemme, ellei meidän olisi pakko neuvotella keskenämme. Muistakaamme lähimenneisyyden vuosia!


Paul-Henri Spaak parle le 11 décembre 1951 à Paris

…alors que certains sont à peine touchés par l'intérêt et l'utilité de notre besogne, pour un certain nombre d'entre nous ce que nous aurions à faire ici c'est une chose vitale et d'une urgente nécessité.

J'admire ceux qui peuvent rester calme dans l'état actuel de l'Europe. On pourrait être terriblement cruel si nous n'étions pas forcé d'être aussi parlementaire.., mais tout de même retournez-vous un peu sur les années qui viennent de s'écouler!

Altiero Spinelli: periksiantamaton federalisti

Italialainen poliitikko Altiero Spinelli oli yksi nykymuotoisen Euroopan unionin perustajahahmoista. Hänen johdollaan laadittiin nk. Spinellin suunnitelma eli Euroopan parlamentin ehdotus federalistisen Euroopan unionin perustamis¬sopimukseksi. Ehdotus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa selvällä ääntenenemmistöllä vuonna 1984, ja se vaikutti huomattavasti EU:n perussopimusten vahvistamiseen 1980- ja 1990-luvuilla.

X

Altiero Spinellin puhe Strasbourgissa 8.7.1981

Ensiksikin koko parlamentti on otettava uudistushankkeeseen mukaan entistä vahvemmin. Siksi parlamenttiin on perustettava uusi valiokunta, joka – riippumatta riitä, miten se nimetään – keskittyy ainoastaan tähän hankkeeseen. Valiokunta voi väliraporteissaan esittää parlamentille vaihtoehtoisia malleja, joista voidaan käydä avointa keskustelua mahdollisimman laajan konsensuksen löytämiseksi. Tavoitteena olisi hyväksyä uudistus, jonka merkityksen ja vaikutukset kaikki tiedostavat.


Altiero Spinelli parlando l’8 luglio 1981 a Strasburgo

Dovremo in primo luogo impegnare sempre più e sempre più fortemente il Parlamento tutto intero. È per questo che chiediamo la costituzione di una nuova commissione parlamentare che, comunque essa si chiami, si occupi solo di questo tema e che man mano presenti rapporti interinali al Parlamento per chiamarlo a decidere fra le varie opzioni che si presenteranno ed a formare attraverso larghi dibattiti di consensi più ampi possibili, fino a giungere al voto finale del progetto di riforma, nella piena consapevolezza da parte di tutti di ciò che significa e implica.

 Ladattavat tiedostot

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.