Navigointipolku

  • EU:n oikeus
    • Päätöksenteko
    • Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö
    • Ota kantaa

EU:n perussopimukset

Euroopan unionin perustana ovat oikeusvaltion periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kaikki EU:n toiminta perustuu EU:n jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin. Jos esimerkiksi jotakin politiikanalaa ei mainita missään perussopimuksessa, komissio ei voi tehdä kyseistä alaa koskevaa lakiehdotusta.

Perussopimus on EU:n jäsenmaiden kesken tehty sitova sopimus. Siinä määritellään EU:n tavoitteet, EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja päätöksentekomenettelyt sekä suhteet EU:n ja sen jäsenmaiden välillä.

Perussopimusten muuttamisen tarkoituksena on tehdä EU:n toiminnasta tehokkaampaa ja avoimempaa, valmistella uusien jäsenmaiden liittymistä sekä tuoda mukaan uusia yhteistyömuotoja, kuten yhteinen raha.

Perussopimusten puitteissa EU:n toimielimet voivat hyväksyä lainsäädäntöä, jonka jäsenmaat panevat täytäntöön. Perussopimukset, muu lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja lainsäädäntöehdotukset löytyvät lyhentämättöminä EU-lainsäädännön tietokannasta EUR-Lexistä.

Tärkeimmät perussopimukset ovat

Lissabonin sopimus

Allekirjoitus: 13.12.2007
Voimaantulo: 1.12.2009

Tavoite: EU:n toiminnan demokraattisuuden ja tehokkuuden lisääminen ja EU:n yhteisen äänen vahvistaminen keskusteltaessa ilmastonmuutosasioiden kaltaisista globaaleista kysymyksistä.

Tärkeimmät muutokset: Euroopan parlamentin vallan lisääminen, neuvoston äänestyskäytännön uudistaminen, mahdollisuus kansalaisaloitteen tekemiseen, Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden korkean edustajan virkojen perustaminen sekä EU:n uuden ulkosuhdehallinnon perustaminen.

Lissabonin sopimuksessa määritellään entistä selkeämmin, milloin toimivalta kuuluu

  • EU:lle
  • EU:n jäsenmaille
  • sekä EU:lle että jäsenmaille.

Lue lisää Lissabonin sopimuksesta

Sopimuksessa Euroopan perustuslaista (2004) tavoitteet olivat samankaltaisia kuin Lissabonin sopimuksessa. Tämä sopimus allekirjoitettiin, mutta sitä ei ratifioitu.

Nizzan sopimus

Allekirjoitus: 26.2.2001
Voimaantulo: 1.2.2003

Tavoite: EU:n toimielinten uudistaminen siten, että EU toimii tehokkaasti myös 25 jäsenmaan yhteisöksi laajennuttuaan.

Tärkeimmät muutokset: Komission kokoonpanon muuttaminen ja neuvoston äänestysjärjestelmän tarkempi määrittely.

Nizzan sopimus lyhentämättömänä

Amsterdamin sopimus

Allekirjoitus: 2.10.1997

Voimaantulo: 1.5.1999

Tavoite: EU:n toimielinten uudistaminen tulevien jäsenmaiden liittymistä silmällä pitäen.

Tärkeimmät muutokset: EU:n ja ETY:n perussopimusten muuttaminen, uudelleennumerointi ja konsolidointi. Päätöksenteon avoimuuden lisääminen (yhteispäätösmenettelyn käytön lisääminen äänestyksissä).

Amsterdamin sopimus lyhentämättömänä

Sopimus Euroopan unionista – Maastrichtin sopimus

Allekirjoitus: 7.2.1992
Voimaantulo: 1.11.1993

Tavoite: Euroopan talous- ja rahaliiton valmistelu ja poliittiseen unioniin kuuluvien käsitteiden (kansalaisuus, yhteinen politiikka ulko- ja sisäasioissa) käyttöönotto.

Tärkeimmät muutokset: Euroopan unionin perustaminen ja parlamentin päätöksentekovaltaa lisäävän yhteispäätösmenettelyn käyttöönotto. EU-maiden hallitusten väliset uudet yhteistyömuodot esimerkiksi puolustus-, oikeus- ja sisäasioissa.

Maastrichtin sopimus lyhentämättömänä

Euroopan yhtenäisasiakirja

Allekirjoitus: 17.2.1986 (Luxemburg) / 28.2.1986 (Haag)
Voimaantulo: 1.7.1987

Tavoite: Toimielinten uudistaminen Portugalin ja Espanjan jäsenyyttä varten sekä päätöksenteon nopeuttaminen yhtenäismarkkinoita varten.

Tärkeimmät muutokset: Määräenemmistöäänestyksen laajentaminen neuvostossa (minkä seurauksena yksittäisen maan on vaikeampi kumota lakiehdotuksia veto-oikeudellaan), yhteistyö- ja hyväksyntämenettelyjen käyttöönotto sekä Euroopan parlamentin vaikutusvallan lisääminen.

Euroopan yhtenäisasiakirja lyhentämättömänä

Sulautumissopimus – Brysselin sopimus

Allekirjoitus: 8.4.1965
Voimaantulo: 1.7.1967

Tavoite: Toimielinten rationalisoiminen.

Tärkeimmät muutokset: Yhden, kolmea Euroopan yhteisöä (ETY, Euratom ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) palvelevan komission ja neuvoston luominen. Kumottu Amsterdamin sopimuksella.

Sulautumissopimus lyhentämättömänä

Rooman sopimukset – EY:n ja Euratomin perustamissopimukset

Allekirjoitus: 25.3.1957
Voimaantulo: 1.1.1958

Tavoite: Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustaminen.

Tärkeimmät muutokset: Euroopan integraation laajentaminen yleiseen talousyhteistyöhön.

Rooman sopimukset lyhentämättöminä

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus

Allekirjoitus: 18.4.1951
Voimaantulo: 23.7.1952
Voimassaolo päättyi: 23.7.2002

Tavoite: Keskinäisen riippuvuuden lisääminen hiilen ja teräksen tuotannossa siten, ettei yksi maa enää voisi toteuttaa armeijan liikekannallepanoa muiden maiden tietämättä. Sopimus lievitti toisen maailmansodan jälkeisiä epäluuloja ja jännitteitä. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2002.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä

Uusien maiden liittyessä EU:hun on perustamissopimuksia muutettu seuraavasti:

  • 1973 (Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta)
  • 1981 (Kreikka)
  • 1986 (Espanja ja Portugali)
  • 1995 (Itävalta, Suomi ja Ruotsi)
  • 2004 (Tšekki, Kypros, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia)
  • 2007 (Bulgaria ja Romania).

 Ladattavat tiedostot

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.