EU:n päätöksenteon eteneminen
EU:n päätöksenteossa käytetään yleisimmin ns. tavallista lainsäätämisjärjestystä (aiemmin "yhteispäätösmenettely"). Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentti, jonka kansa on valinnut suorilla vaaleilla, hyväksyy EU:n säädökset yhdessä neuvoston kanssa, jonka muodostavat kaikkien EU-maiden hallitusten edustajat. Komissio laatii lakiehdotukset ja huolehtii niiden täytäntöönpanosta.
EU:n perussopimukset
Euroopan unionin perustana ovat oikeusvaltion periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kaikki EU:n toiminta perustuu EU:n jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymille perussopimuksille.
Lissabonin sopimuksen myötä tavallista lainsäätämisjärjestystä sovelletaan entistä useammilla politiikan aloilla. Nyt myös Euroopan parlamentilla 
on aiempaa enemmän valtaa estää lakiehdotuksen läpimeno, jos se ei ole yhtä mieltä neuvoston kanssa.
Asetukset, direktiivit ja muut säädökset
EU:n perussopimuksissa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään erityyppisillä oikeudellisilla säädöksillä. Tällaisia säädöksiä ovat muun muassa asetukset, direktiivit, suositukset ja lausunnot. Niistä toiset ovat sitovia, toiset eivät. Joitakin säädöksiä sovelletaan kaikissa EU-maissa, toisia vain osassa maita.
EU:n oikeuden soveltaminen
EU:n lainsäädännössä annetaan oikeuksia ja asetetaan velvoitteita jäsenvaltioille, mutta lisäksi useat säännöt koskevat suoraan myös yksittäisiä kansalaisia ja yrityksiä. EU:n lainsäädännöstä on tullut keskeinen osa jäsenvaltioiden oikeudellista järjestelmää, sillä jäsenvaltiot ovat päävastuussa näiden sääntöjen täytäntöönpanosta ja moitteettomasta soveltamisesta.