Vähemmän rajoja – enemmän mahdollisuuksia
Suurimmassa osassa EU:ta voi matkustaa ilman passia ja rajatarkastuksia.
Ulkomailla voi tehdä ostoksia ilman rajoituksia tai lisäveroja, kunhan ostetut tuotteet on tarkoitettu omaan käyttöön. Yhteisen rahan, euron, ansiosta hintoja voidaan vertailla suoraan kaikissa maissa, joissa euro on käytössä. Matkustaminen euroalueen maissa on helpompaa, koska rahaa ei tarvitse vaihtaa eikä välityspalkkioita maksaa.
Sisärajattomien yhtenäismarkkinoiden (sisämarkkinoiden) synnyttämä kilpailu on parantanut laatua ja alentanut hintoja. Puhelut, internetyhteydet ja lentomatkustaminen ovat halventuneet. EU:n säännökset suojaavat kuluttajia, jos tuotteet ovat viallisia tai huonolaatuisia, olipa tuotteet ostettu kotimaasta tai toisesta EU-maasta. Lisäksi EU soveltaa elintarvikkeiden turvallisuuden alalla korkeimpia mahdollisia standardeja.
EU-kansalaiset voivat asua, työskennellä, opiskella ja viettää eläkepäiviään toisessa EU-maassa. Eräitä oikeuksia on rajoitettu väliaikaisesti uusimpien 12 jäsenvaltion työntekijöiden osalta, mutta rajoituksia ollaan poistamassa asteittain.
Lisätietoa matkustamisesta EU:ssa ja sisämarkkinoista.
Opiskelu ulkomailla
EU:n ohjelmat ovat antaneet jo yli kahdelle miljoonalle nuorelle mahdollisuuden opiskeluun jossakin muussa Euroopan maassa. Koulutusvaihtoa ja rajat ylittäviä kumppanuuksia koskevien EU-ohjelmien nimet, kuten Erasmus ja Leonardo, ovatkin hyvin tunnettuja opiskelijoiden keskuudessa.
EU ei päätä, mitä koulussa opetetaan, mutta se pyrkii varmistamaan, että koulutus ja ammattipätevyys tunnustetaan asianmukaisesti muissa EU-maissa.
Lisätietoa koulutuksesta EU:ssa.
Vihreämpi Eurooppa
Terveellinen ympäristö on tärkeää Euroopan kansalaisille ja päättäjille. EU onkin maailmanlaajuisesti edelläkävijä ympäristön suojelemisessa ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.
EU:n jäsenvaltiot ovat ryhtyneet yhteisiin toimiin monilla aloilla ympäristön suojelemiseksi, sillä saasteet eivät tunne valtioiden rajoja. Euroopan joet ja rannat ovatkin nykyään entistä puhtaampia, ajoneuvot saastuttavat vähemmän ja jätehuolto on tarkasti säänneltyä, eikä vaarallisia jätteitä voi enää toimittaa Euroopan maista köyhiin maihin. EU:ssa on myös tiukat säännöt, joilla varmistetaan kemikaalien turvallisuus niin ihmisille kuin ympäristöllekin.
EU pyrkii organisoimaan keskeisimmät toiminnot kuten liikenteen, teollisuuden, maatalouden ja matkailun siten, että niitä voidaan kehittää tuhoamatta luontoamme – toisin sanoen noudatetaan kestävän kehityksen 
periaatteita.
Lisätietoa EU:sta ja ympäristöstä.
Ilmastonmuutoksen torjunta
EU-johtajat ovat sopineet tiukoista toimenpiteistä, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä halutaan vähentää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
EU:n pitkän aikavälin ilmastopolitiikan keskeinen kysymys on energia. EU on asettanut sitovat tavoitteet puhtaiden, uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman käytön lisäämiselle. Näin halutaan paitsi torjua ilmastonmuutosta myös tukea talouskasvua ja parantaa energiatoimitusten varmuutta vähentämällä Euroopan riippuvuutta tuontiöljystä ja -kaasusta.
EU:ssa on jo otettu käyttöön innovatiivinen päästökauppajärjestelmä , jossa palkitaan sellaiset paljon energiaa käyttävät yritykset, jotka vähentävät päästöjään, kun taas sovitut päästörajat ylittävät yritykset joutuvat maksamaan korvauksen.
Lisätietoa ilmastonmuutoksesta.
Eurot käytössä
- EU-maat, jotka käyttävät euroa
- EU-maat, jotka eivät käytä euroa
Euro (€) on todennäköisesti EU:n konkreettisin saavutus. Yhteinen raha on käytössä 16 maassa (vuonna 2009), jotka edustavat yli kahta kolmasosaa EU:n väestöstä. Muut jäsenvaltiot ottavat euron käyttöön sitten, kun niiden taloudet ovat tähän valmiit.
Kaikkia euroseteleitä ja -kolikoita voi käyttää maissa, joissa euro hyväksytään maksuvälineenä. Eurosetelit ovat samat kaikissa maissa. Kolikoiden toinen puoli on yhteinen, ja toisella puolella on kunkin maan kansallinen tunnus.
Euroa käyttävät EU-maat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Suomi.
Lisätietoa eurosta
ja EU:n talous- ja raha-asioista.
Yhtäläiset mahdollisuudet
Yhteiskuntamme on tasapuolisempi ja tehokkaampi silloin, kun me emme syrji toisia ihmisiä heidän kansalaisuutensa, sukupuolensa, vammaisuutensa, rotunsa tai muiden seikkojen vuoksi. Sen vuoksi EU:n lainsäädäntö kieltää syrjinnän.
Ensimmäisiin perussopimuksiin sisällytettiin jo 1950-luvulla selkeä sääntö siitä, että miesten ja naisten on saatava samasta työstä sama palkka. EU onkin ollut edelläkävijä naisten oikeuksien puolustamisessa, ja ne ovat nyt olennainen osa kaikkea EU-politiikkaa.
Vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden takaaminen kaikille
Torjuakseen rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia EU-maat ovat toteuttaneet toimenpiteitä siitä huolehtimiseksi, että niiden poliisi-, tulli- ja maahanmuuttoviranomaiset sekä tuomioistuimet tekevät täysimääräistä yhteistyötä.
Eurooppalaisen pidätysmääräyksen käyttöönotto on ollut yksi käytännön toimenpiteistä, joilla helpotetaan epäiltyjen rikoksentekijöiden siirtoa heidän pidätysmaastaan siihen maahan, jossa heitä halutaan kuulustella tai jossa heidät halutaan oikeuden eteen. Lisäksi EU-maat koordinoivat turvapaikkapolitiikkojaan ja tehostavat EU:n ulkorajojen valvontaa.
Koska Euroopan unionin kansalaiset voivat vapaasti asua missä tahansa EU-maassa, heillä on oltava yhtäläinen oikeussuoja kaikkialla EU:ssa. EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne soveltavat EU-lainsäädäntöä samalla tavoin ja että tuomioistuimen ratkaisut voidaan panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa. EU on jo pyrkinyt monin tavoin helpottamaan sellaisten rajat ylittävien oikeudellisten ongelmien ratkaisemista, jotka koskevat avioliittoa, asumuseroa, avioeroa ja lasten huoltoa sekä muita yksityisoikeudellisia asioita.
Lisätietoa vapaudesta, turvallisuudesta ja oikeudesta EU:ssa.
Työllisyys ja kasvu
Euroopan unioni on tukenut hyvinvointiamme vuosien kuluessa luomalla sisämarkkinat ja yhteisen rahan sekä poistamalla muita kaupan ja liikkuvuuden esteitä.
Tämä on auttanut rajoittamaan vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksia Euroopassa. EU-johtajien yhteistyön ansiosta monen eurooppalaisen pankin ja muun rahoituslaitoksen tilanne on saatu vakautettua, ja talouskasvun elvyttämiseksi on laadittu uusi strategia.
Pärjätäkseen kilpailun leimaamassa nykymaailmassa Eurooppa tarvitsee uusia työpaikkoja ja osaavaa työvoimaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta voi synnyttää uusia työpaikkoja. EU-johtajat aikovatkin lisätä tutkimusinvestointeja huomattavasti. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä tutkimukseen käytetään 3 % bruttokansantuotteesta. Lisäksi tarvitaan uusia taitoja, ja kaikkien on käytettävä enemmän aikaa oppimiseen koko elämän ajan.
Kolmasosa EU:n 130 miljardin euron suuruisesta vuosibudjetista käytetään toimiin, joilla houkutellaan investointeja ja luodaan työpaikkoja heikommassa asemassa oleville alueille sekä koulutetaan työttömiä ja heikosti koulutettuja.
EU:n tuen ansiosta esimerkiksi irlantilaisten ja espanjalaisten tilanne on parantunut huomattavasti 25 vuoden takaisesta. Nyt kasvu on nopeinta EU:n itäosissa sijaitsevissa uusissa jäsenvaltioissa.
Lisätietoa työllisyydestä ja kasvusta
EU:ssa.
Rauhan ja vakauden edistäminen EU:n ulkopuolella
Nykyisin on mahdotonta kuvitella sotaa EU-maiden kesken, koska niiden välille on viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana rakentunut selvä yhteenkuuluvuus. Tämän saavutuksen pohjalta EU ponnistelee yhä enemmän rauhan ja vakauden edistämiseksi myös rajojensa ulkopuolella.
Paras tapa estää konflikteja on lisätä hyvinvointia maailmanlaajuisesti. Maailman suurimpana kauppamahtina EU käyttää vaikutusvaltaansa oikeudenmukaisten sääntöjen luomiseksi maailmankaupalle. EU pyrkii varmistamaan, että globalisaatio hyödyttää myös köyhimpiä maita, ja se on jo nyt maailman suurin humanitaarisen ja kehitysavun tarjoaja.
EU osallistuu sotilas- ja poliisioperaatioihin rauhanturvaajana konfliktialueilla, kuten Balkanilla. Tämä on osa EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sisältyvää puolustusnäkökohtaa.
Lisäksi EU näyttää mallia siitä, miten demokraattiset maat voivat menestyksekkäästi yhdistää taloudelliset ja poliittiset voimavaransa yhteisen edun ajamiseksi. Tämä voi toimia esimerkkinä maailman muille alueille.
Lisätietoa EU:n ulkosuhteista, tuesta kehitysmaille, humanitaarisesta avusta ja yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Paikka unionissa
EU on houkutellut jatkuvasti uusia jäseniä siitä lähtien, kun sen kuusi perustajajäsentä loivat sen yli 50 vuotta sitten. Tämä kehitys huipentui sen historiallisiin laajentumisiin vuosina 2004 ja 2007, jolloin 15 jäsenvaltion unionista tuli 27 jäsenvaltion unioni. Laajentuminen yhdisti Euroopan mantereen, jonka kylmä sota oli jakanut 45 vuodeksi.
Jäseneksi voi liittyä jokainen Euroopan maa, jossa vallitsee vakaa demokratia ja jossa taataan oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu. Lisäksi edellytyksenä on toimiva markkinatalous sekä sellainen julkishallinto, joka kykenee soveltamaan EU:n lakeja käytännössä.
Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki ovat EU:n jäsenehdokkaita. EU antaa huomattavaa taloudellista ja käytännöllistä apua ehdokasmaille, jotta ne voivat valmistautua jäsenyyteen.
Jäsenyyden hakemisesta varsinaiseen liittymiseen voi mennä kymmenen vuotta tai kauemminkin. Kun liittymissopimus on tehty, Euroopan parlamentin sekä ehdokasmaan ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien on ratifioitava sopimus.
EU:n laajentuminen
EU:n jäsenvaltiot ja niiden liittymisvuodet:
1952 Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa
1973 Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta
1981 Kreikka
1986 Espanja ja Portugali
1995 Itävalta, Ruotsi ja Suomi
2004 Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro
2007 Bulgaria ja Romania
Lisätietoa EU:n laajentumisesta.
EU:n symbolit
Euroopan lippu
Kahdentoista tähden muodostama ympyrä kuvaa yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja harmoniaa Euroopan kansojen kesken.
Euroopan hymni
Sävelmä on peräisin Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta. Kun sävelmää käytetään Euroopan hymninä, siinä ei ole sanoja.
Eurooppa-päivä 9. toukokuuta
Nykyisen Euroopan unionin lähtökohtana olleet ajatukset esitti ensi kertaa Ranskan ulkoministeri Robert Schuman puheessaan 9. toukokuuta 1950. Joka vuosi toukokuun 9. päivänä vietetäänkin Eurooppa-päivää.
”Moninaisuudessaan yhtenäinen”
EU:n tunnuslause.
