I. Vuoden 1993 tavoitteen saavuttaminen

(a)  Sisämarkkinoiden rajat

Euroopan talousyhteisön perustamisesta vuonna 1957 tehty sopimus mahdollisti tulliesteiden poistamisen yhteisön sisältä ja yhteisen tullitariffin soveltamisen muista kuin ETY-maista tuotaviin tuotteisiin. Tämä tavoite saavutettiin 1. heinäkuuta 1968.

Tullimaksut ovat kuitenkin vain yksi osa valtioiden rajat ylittävän kaupan suojatoimista. Todellisten yhteismarkkinoiden luomista haittasivat 1970-luvulla muut kaupan esteet. Tekniset vaatimukset, terveys- ja turvallisuusstandardit, tiettyjen ammattien harjoittamiseen sovellettavat kansalliset säännöt ja kaupan valvonta rajoittivat ihmisten, tavaroiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta.

(b)  Vuoden 1993 tavoite

Jacques Delorsin johtama komissio julkaisi kesäkuussa 1985 valkoisen kirjan, jossa tavoitteeksi asetettiin kaikkien fyysisten, teknisten ja verotukseen liittyvien vapaan liikkuvuuden esteiden kumoaminen yhteisöstä seitsemän vuoden kuluessa. Tarkoituksena oli vauhdittaa teollisuuden ja kaupan kasvua laajalla, Yhdysvaltain markkinoiden mittakaavaa vastaavalla yhtenäisellä talousalueella.

Väline, joka mahdollisti sisämarkkinoiden toteuttamisen, oli Euroopan yhtenäisasiakirja. Se tuli voimaan heinäkuussa 1987. Siinä:

• laajennettiin yhteisön toimivaltaa tietyillä politiikanaloilla (sosiaalipolitiikka, tutkimus, ympäristö);
• määrättiin sisämarkkinoiden perustamisesta asteittain vuoden 1992 loppuun mennessä satoja direktiivejä ja asetuksia käsittävän laajan lainsäädäntöohjelman avulla;
• käyttää enemmistöäänestystä useammin ministerineuvostossa.

II. Sisämarkkinat tänään

(a)  Fyysiset esteet

Kaikki tavaroiden rajatarkastukset on lopetettu EU:n sisällä, eikä ihmisille tehdä tullitarkastuksia. Poliisi suorittaa tarvittaessa satunnaistarkastuksia (järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden torjuntatoimien osana).

Schengenin sopimus , jonka allekirjoitti EU-maiden ensimmäinen ryhmä vuonna 1985 ja joka myöhemmin laajennettiin koskemaan myös muita jäsenvaltioita (tosin Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Kypros, Bulgaria ja Romania eivät ole mukana), säätelee poliisiyhteistyötä ja yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Sen ansiosta henkilöihin kohdistuvat tarkastukset on voitu lopettaa kokonaan EU:n sisärajoilla (ks. luku 10 ”Vapaus, turvallisuus ja oikeus”).

(b)  Tekniset esteet

EU-maat soveltavat useimpien tuotteiden osalta kansallisten sääntöjen vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Sen mukaan jossakin jäsenvaltiossa laillisesti valmistettu ja markkinoille saatettu tuote voidaan saattaa markkinoille myös kaikissa muissa EU-maissa.

Palvelukaupan vapauttaminen on tullut mahdolliseksi tiettyihin ammatteihin (oikeusala, lääketiede, matkailu, pankki- ja vakuutusala jne.) pääsyä tai niiden harjoittamista koskevien kansallisten sääntöjen vastavuoroisen tunnustamisen tai yhteensovittamisen ansiosta. Henkilöiden vapaa liikkuvuus ei ole kuitenkaan vielä läheskään täydellistä. Toiseen EU:n jäsenvaltioon siirtymiselle tai tietyn ammatin harjoittamiselle on edelleen useita esteitä.

Aloitteita on tehty työntekijöiden liikkuvuuden edistämiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että tietyssä EU-maassa hankitut tutkintotodistukset ja ammattipätevyys (esim. putkimiehet, puusepät) tunnustetaan kaikissa muissakin EU-maissa.

Kansallisten palvelumarkkinoiden avaaminen on laskenut esimerkiksi puhelujen hinnat murto-osaan siitä, mitä ne maksoivat kymmenen vuotta sitten. Puheluja soitetaan yhä useammin Internetin välityksellä uuden teknologian ansiosta. Kilpailupaine on alentanut selvästi myös lentolippujen hintoja Euroopassa.

(c)  Veroesteet

Veroesteitä on vähennetty yhdenmukaistamalla osittain kansallisia arvonlisäveroasteita. Jäsenvaltiot ja eräät muut maat (muun muassa Sveitsi) tekivät investointituottojen verotuksesta sopimuksen, joka tuli voimaan heinäkuussa 2005.

(d)  Julkiset hankinnat

Julkisista hankinnoista voivat nyt kilpailla mihin tahansa EU:n alueelle sijoittautuneet toimijat riippumatta siitä, onko niiden tilaajana kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen. Tämän mahdollistavat direktiivit, jotka kattavat monien alojen (muun muassa vesi, energia ja televiestintä) palvelu- ja tavarahankinnat sekä urakat.

III. Käynnissä olevat hankkeet

(a)  Rahoituspalvelut

EU:n toimintasuunnitelma yhdennettyjen rahoituspalvelumarkkinoiden luomiseksi vuoteen 2005 mennessä on saatu valmiiksi. Se alentaa yrityksille ja kuluttajille myönnettävien lainojen hintoja ja tarjoaa säästäjille laajemman valikoiman sijoitustuotteita – säästö- ja eläkeohjelmat – jotka he voivat valita haluamaltaan eurooppalaiselta palveluntarjoajalta. Pankkien veloitukset valtioiden rajat ylittävistä maksuista ovat pienentyneet.

(b)  Vapaan liikkuvuuden hallinnolliset ja tekniset esteet

EU-maat eivät edelleenkään ole kovin halukkaita hyväksymään toistensa standardeja ja vaatimustasoja tai tunnustamaan tietyissä tapauksissa ammatillisen pätevyyden vastaavuutta. Myös kansallisten verotusjärjestelmien hajanaisuus hidastaa markkinoiden yhdentymistä ja tehostumista.

(c)  Laiton kopiointi ja väärentäminen

EU:ssa valmistetut tuotteet on suojattava laittomalta kopioinnilta ja väärentämiseltä. Euroopan komission arvioiden mukaan tällaiset rikokset syövät EU:sta tuhansia työpaikkoja joka vuosi. Tästä syystä komissio ja jäsenvaltioiden hallitukset suunnittelevat tekijänoikeus- ja patenttisuojan laajentamista.

IV. Sisämarkkinoita tukevat politiikat

(a)  Liikenne

EU:n toimilla on pyritty pääasiassa varmistamaan maaliikennepalvelujen tarjoamisen vapaus, erityisesti vapaa pääsy kansainvälisille kuljetusmarkkinoille sekä muihin maihin sijoittautuneiden kuljetusliikkeiden mahdollisuus päästä EU-maan kansallisille kuljetusmarkkinoille. Tieliikennealan kilpailuedellytysten yhteensovittamisesta on tehty päätöksiä, jotka koskevat erityisesti työntekijöiltä vaadittavaa pätevyyttä ja markkinoille pääsyä, yritysten sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta, ajoaikoja ja liikenneturvallisuutta.

Yhteisellä lentoliikennepolitiikalla on pystyttävä vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Euroopan ilmatila vapautuu asteittain: näin suuret lentoyhtiöt saavat enemmän kapasiteettia jaettavakseen, markkinoille tarjotaan vastavuoroinen pääsy ja hinnoittelu on vapaata. Vastapainoksi on sovellettava suojalausekkeita, joilla otetaan huomioon lentoyhtiöiden vastuu julkisista palveluista sekä vyöhykejakoon liittyvät vaatimukset.

Lisääntynyt kilpailu on laskenut lentolippujen hintoja ja helpottanut
matkustamista.

Merikuljetuksiin sovelletaan EU:n kilpailusääntöjä, olipa kuljettajana eurooppalainen yhtiö tai EU:n ulkopuolisen maan lipun alla purjehtiva alus. Sääntöjen tarkoituksena on estää epäoikeudenmukaiset hinnoittelukäytännöt (mukavuusliput) ja myös tukea vaikeuksissa olevaa Euroopan laivanrakennusteollisuutta.

(b)  Kilpailu

EU:n kattava kilpailupolitiikka juontaa juurensa Rooman sopimuksesta. Se on välttämätön seuraus Euroopan sisämarkkinoilla sovellettavista vapaan kaupan säännöistä. Politiikkaa toteuttaa Euroopan komissio, joka yhdessä yhteisöjen tuomioistuimen kanssa myös valvoo sen noudattamista.

Politiikan tehtävänä on estää yritysten väliset sopimukset, julkisista varoista maksetut tuet ja epäoikeudenmukaiset monopolit, jotka vääristäisivät vapaata kilpailua sisämarkkinoilla.

Asianomaisten yritysten tai elinten on ilmoitettava kaikista perussopimusten sääntöjen alaisista sopimuksista Euroopan komissiolle. Komissio voi määrätä sakkoja suoraan yritykselle, joka on rikkonut kilpailusääntöjä tai joka ei ole tehnyt vaadittua ilmoitusta.

Jos yritykselle on maksettu laitonta julkista tukea tai siitä ei ole ilmoitettu, komissio voi vaatia, että tuki maksetaan takaisin. Komissiolle on ilmoitettava kaikista sellaisista fuusioista tai yritysostoista, joiden seurauksena tietty yhtiö saa hallitsevan aseman jollakin sektorilla.

(c)  Kuluttajansuoja

EU:n kuluttajansuojapolitiikalla varmistetaan, että kansalaiset voivat tehdä luottavaisina ostoksia kaikissa jäsenvaltioissa. Kuluttajansuoja on kaikkialla yhtä korkea. Myytävien tuotteiden ja elintarvikkeiden turvallisuus on tarkastettu tiukoin testein. EU:n tehtävänä on varmistaa, että kuluttajat eivät joudu huiputetuiksi eivätkä virheellisen tai harhaanjohtavan mainonnan uhreiksi. Kuluttajien oikeuksia suojellaan ja heillä on valitusoikeus kaikkialla EU:ssa, olipa tuote hankittu kaupasta, postimyynnistä tai Internetin kautta.