Mikä tapahtuma on mielestänne ollut merkittävin Euroopan historiassa sitten Rooman sopimuksen allekirjoittamisen vuonna 1957?
Etienne Davignon, sisämarkkina-, tulliliitto- ja teollisuusasioista vastaava kommissaari (1977–1985) ja komission varapuheenjohtaja (1981–1985).
Etienne Davignon: Minusta Euroopan unionin historian merkittävin tapahtuma on ollut euron käyttöönotto, sillä se on EU:n ja yhdentymisen mukanaan tuomien muutosten konkreettinen symboli. Historian ja yhteiskuntaopin kirjoista olemme oppineet, että eräs valtion tunnusmerkeistä on oma raha. Siirtyessään käyttämään yhteistä rahaa miljoonat eurooppalaiset kirjoittivat uuden sivun Euroopan historiankirjoihin. Euro on uusi yhtenäisyyden symboli sotien repimälle mantereellemme. Se on minulle näkyvin ilmentymä Rooman sopimuksen mukanaan tuomista mullistuksista. EU:n yhteinen raha on ennennäkemätön saavutus, joka on osoituksena unionin jäsenvaltioiden yhteisestä tahdosta.
Frans Andriessen, suhteista Euroopan parlamenttiin sekä kilpailuasioista vastaava komissaari (1981–1985) ja maataloudesta, ulkosuhteista ja kauppapolitiikasta vastaava komissaari Jacques Delors'n kahden ensimmäisen kauden aikana (1985–1993).
Frans Andriessen: Euroopan unionin historian (vaikka unioni-nimitystä ei tuolloin vielä käytetty) merkittävin tapahtuma on ilman muuta Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 ja sen tuomat mahdollisuudet Euroopan yhdentymiselle koko mantereen kannalta. Tähän liittyvät Saksojen yhdistyminen sekä Varsovan liiton ja Neuvostoliiton hajoaminen. Tapa, jolla laajentumisstrategiaa on hoidettu, ei kuitenkaan valitettavasti aina ole ollut haasteiden tasalla. Laajentumista on painotettu liikaa yhdentymisen syventämisen kustannuksella. Tästä syystä unioni on nyt institutionaalisesta näkökulmasta eräänlaisessa umpikujassa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Berliinin muurin murtuminen oli historiallinen hetki Euroopalle, Euroopan yhdentymiselle ja koko maailmalle.
Mitä toivotte seuraavilta 50 vuodelta?
Etienne Davignon: Tulevilta vuosilta toivoisin ensi sijassa, että Euroopan valtiot säilyttäisivät uskonsa EU:hun ja jatkaisivat kunnianhimoista työtään toteuttaakseen tämän jo 1950-luvulla alulle pannun hankkeen perustavia ihanteita – jäsenvaltioiden solidaarista yhteistyötä ja määrätietoista toimintaa paremman Euroopan puolesta. Sen sijaan, että antaisimme vain tapahtumien ja kohtalon viedä meitä, haluamme vaikuttaa tulevaisuuteemme. Säilyttämällä kunnianhimomme voimme paremmin määrittää ne aiheet ja alat, joilla meidän on toimittava yhdessä. Erityistavoitteiden lisäksi tarvitaan yleistavoite, jonka on oltava tämä: yhteistyön jatkaminen, jotta voimme vaikuttaa maailmaan, jonka jätämme jälkipolville. Meidän Eurooppamme on arvojen yhteisö, joka ei hylkää monimuotoisuuttaan, vaan vaalii sitä. Haluamme kaikki rakentaa Eurooppaa, joka perustuu sekä yhtenäisyyteen että monimuotoisuuteen ja taloudelliseen edistykseen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen – Eurooppaa, joka vaalii 50 vuoden solidaarisuuden ja asteittaisten laajentumisten perintöään ja joka luo tiiviit suhteet kumppaneihinsa.
Frans Andriessen: Maailma on muuttunut valtavasti 30–40 vuodessa. Minusta vaikuttaa siltä, että tahti kiihtyy globalisaation myötä. Kiinan, Intian ja Latinalaisen Amerikan taloudet kehittyvät ja Yhdysvaltain vaikutus heikkenee. Tulevina vuosina maailma muuttuu perinpohjaisesti, joten ennusteiden tekeminen on erittäin vaikeaa. Uskon, että maailmanlaajuiset ilmastoon, ympäristöön, energiaan, luonnonvaroihin ja veteen liittyvät ongelmat vaikuttavat tulevina vuosina mullistavasti. Nämä haasteet saavat kenties EU:n tiivistämään yhdentymistään samaan tapaan kuin tarve ehkäistä sodat käynnisti yhdentymisen ensimmäisen vaiheen. Nämä ihmiskuntaa uhkaavat vakavat ongelmat saavat meidät varmasti tekemään tiiviimpää yhteistyötä myös muun maailman kanssa, jotta voitaisiin löytää yhteisiä ratkaisuja. Tämä on suuri mahdollisuus, jos vain olemme valmiit tekemään työtä sen eteen. EU ei ole syntynyt itsestään, vaan se on luotu tietoisesti. Jos meillä riittää tahtoa, pystymme vieläkin parempaan, jos vain olosuhteet ovat suotuisat. Näin voimme vastata haasteisiin ja pelastaa maailman tuleville polville.
